Mitä ihmiset tekisivät ilman internetiä?

Työporukka

Vuonna 1995 vain alle prosentti maailman ihmisistä käytti nettiä. Lähestyessämme vuotta 2020, internet-yhteys on käytössä jo 3,5 miljardilla ihmisellä eli noin 50 prosentilla maailman väestöstä. Netinkäyttäjien määrä kasvaa arvioiden mukaan joka sekunti noin kymmenellä ihmisellä. 16–89-vuotiaista suomalaisista lähes 70 prosenttia käyttää nettiä useita kertoja päivässä. Internet on siis osa arkipäiväämme – itse asiassa se on jopa erottamaton osa jokapäiväistä elämäämme. Luemme tabletilta aamun uutiset samalla kun hörpimme aamukahvia, tarkastamme älypuhelimen äpistä seuraavan bussin lähtöajan tai ruuhkatilanteen, ja töihin päästyämme avaamme ensimmäisenä tietokoneen. Palaveriin saatamme ottaa mukaan pelkän läppärin, onhan se helpompi liikutella. Kahvitauollakin tuijotamme ruutua – saammehan sitä kautta yhteyden kavereihimme ja löydämme parhaat kasinobonukset helposti. Jos meitä huolettaa se, miten Musti pärjää kotona, voimme napata live-kuvan päälle ja tarkastaa asian puhelimemme ruudulta. Ehkä jokin sovellus on mitannut koiran haukkumista; näin voimme päätellä, mihin aikaan posti on tullut, tai onko naapureilla oikeasti aihetta valittaa koiran haukkumisesta. Älypuhelimeen saamme ilmoituksen myös siitä, koska lapsi palaa koulusta. Perinteinen vaihtoehto on pyytää lasta laittamaan WhatsApp-viesti kotiutuessaan; uudenaikainen vaihtoehto on asentaa kotiin valvontajärjestelmä, joka ilmoittaa viipymättä kaikista muutoksista, kuten lapsen kotiintulosta, murtoyrityksestä tai tulipalosta.

Töiden jälkeen tilaamme kotiin pizzan – tietenkin netistä – ja vietämme illan katsomalla Netflix-elokuvia, pelaamalla strategia- tai rahapelejä tai treenaamalla jumppavideon ohjeiden mukaan. Jos laskuja on tullut, kirjaudumme verkkopankkiin ne maksamaan. Jos olemme hankkineet huippuluokan laitteet, olemme saattaneet laittaa saunan tai porealtaan lämpiämään ollessamme vasta matkalla kotiin, ja voimme pulahtaa poreisiin saman tien kotiin tultuamme. Monia kodin elektroniikkalaitteita voi ohjailla kodin wifi-verkon kautta.

Internetiä tarvitaan kaikenlaisissa ammateissa

Kalenteri

Yhä suurempi osa työtehtävistä hoidetaan netissä. Kampaajat, putkimiehet ja esimerkiksi sairaanhoitajat tekevät työtä yhä käsillään, mutta erilaiset tietokoneohjelmat avustavat työtehtävissä ja niiden suunnittelussa. Esimerkiksi kampaajan varauskalenteri saattaa olla kokonaan sähköisessä muodossa. Putkimies ilmoittelee palveluksistaan netissä ja sosiaalisessa mediassa, ja vastaanottaa tarjouspyynnöt yhä useammin sähköpostitse. Sairaaloihin, toimistoihin ja tehtaisiin asennettava robottiautomatiikka lisääntyy. Nettiä tarvitsee käytännössä joka ikinen ansiotyössä oleva tai yrittäjänä toimiva suomalainen. Myös työttömien kannattaa täyttää päivärahahakemuksensa netissä. Internetistä löytyvät myös työpaikkailmoitukset. 

Jos internet ei toimi, muuttuu töiden hoitaminen monessa työtehtävässä vaikeaksi tai mahdottomaksi. Jos työhön kuuluu esimerkiksi chat-keskustelujen moderoimista, tiedonkeruuta ulkomaisilta tiedotusvälineiltä tai sähköposteihin vastaamista, ei auta kuin odottaa yhteyksien palaamista.

Mitä tapahtuisi, jos netti lakkaisi toimimasta?

Koska netti on niin erottamaton osa elämäämme, voisi luulla, että sen katoaminen aiheuttaisi maailmanlopun. Vieroitusoireita tulisi varmasti monille. Mitä, kun ei saakaan enää yhteyttä nettiin ja sosiaaliseen mediaan niin halutessaan? Jo pelkkä ajatus herättää ahdistusta monissa. Maailma ei kuitenkaan lakkaisi pyörimästä. 

Internet voi pysähtyä periaatteessa milloin tahansa (kansainvälisesti tai kansallisesti) jonkin verkkohyökkäyksen vuoksi. Myös merenpohjassa sijaitsevien kaapeleiden katkaiseminen aiheuttaisi vakavia ongelmia, sillä kaapelit yhdistävät eri maanosien internetit toisiinsa. Joiden valtioiden – esimerkiksi Egyptin – hallituksella on mahdollisuus kytkeä internet pois käytöstä maassaan. 

Netittömyys viivästyttäisi monia työtehtäviä ja aiheuttaisi yrityksille taloudellisia tappioita. Jotkin tutkimukset Yhdysvalloissa ovat kuitenkin osoittaneet, että internetin sulkeminen lyhyeksi ajaksi voi jopa kasvattaa tuottavuutta. Vaikka niin voisi luulla, liikenne ei sekoittuisi kovin pahasti: lentokoneet voivat lentää ilman nettiä, eikä internetin puuttuminen vaikuttaisi juniin tai busseihinkaan. 

Noin puolet maapallon väestöstä elää yhä ilman nettiä. Suomessakin on satoja tuhansia ilman internetiä eläviä ihmisiä. Nämä ihmiset ovat usein jo työelämän ulkopuolella – valtaosa heistä onkin yli 65- ja 75-vuotiaita. Vapaa-aikanaan he esimerkiksi harrastavat liikuntaa, esimerkiksi ryhmäliikuntaa, käyvät teatterissa ja elokuvissa, katsovat televisiolähetyksiä sekä lukevat. Sosiaaliset suhteet he hoitavat kasvokkain tai puhelimitse yhteyttä pitämällä.

Internetin ulkopuolella olevia henkilöitä, joilla on puutteelliset tietotekniset taidot, on alettu kutsua digisyrjäytyneiksi. Heillä on vaikeuksia saada tarvitsemiaan palveluita, sillä ne viedään vauhdilla verkkoon. Pankit sulkevat ovensa ja vaativat asiakkaita asioimaan verkossa. Tukihakemukset, osoitteenmuutokset ja muut paperiasiat eivät enää ole paperiasioita sanan varsinaisessa merkityksessä, sillä ne ohjataan hoitamaan verkossa. Jos jossain onkin mahdollisuus saada palvelua kasvokkain, siitä pyydetään iso korvaus (esimerkiksi laskujen maksamisesta pankissa).